Käytiin eilen illalla kettua tervehtimässä keinoluolalla. Totin tullessa sisään se haistoi heti, että nyt on jotain erityistä tarjolla. Ensiksi piti tietysti hieman tutustua paikkoihin ja muutamaan tuttuun ihmiseen. Mutta kun Totti havaitsi ketun häkissä niin äijä kääri hihat ylös ja aloitti mahtavan kiroilun. Kettu kähisi takaisin minkä kerkesi.

Paikan pitäjäkin kehaisi Totin suoritusta oikein hyväksi. Mielestäni peittosi mennen tullen monet mukana olleet mäyräkoirat. Myöhemmin näimme kun Totin Lego-äiti ampaisi putkeen ja teki oikein mallikasta suoritusta. Sieltä ne geenit ovat siis tarttuneet.

Seuraavaksi oli meidän Kettutytön eli Tellun vuoro. Jos Tellulle olisi antanut sparymaalin kainaloon olisi se luultavasti kirjoittanut ladon oviin: "Oikeutta eläimille!" Niin paljon Tellua inhotti koko touhu. Sipsutteli likaisella lattialla kuin varoen korkokenkiään. Vältti kaikin keinoin katsomasta kettua vaikka sen hyvin haistoikin.

Tellu taitaa jättää ketut ja muut pienpedot suosiolla Totille ja keskittyy itselleen mieluiseen puuhaan eli ihmisten etsimiseen.

Työnjako menee tulevaisuudessa varmaan niin, että Tellu etsii dementikot metsästä ja pysäyttää hirvet haukulla. Totti saa pitää puutarhan puhtaana viime viikolla ilmaantuneesta supipariskunnasta ja myyristä. En myöskään panisi pahitteeksi vaikka osallistuisi Tellun kanssa naapurien kissojen jahtaamiseen.