Taas on vierähtänyt viikko viime postauksesta. Syksy on kiireistä aikaa työrintamalla ja illat tuntuvat kovin lyhyiltä. Tulisipa pian lunta niin saisimme pihan valaistusvaikutelmaa paremmaksi. Siirtyminen talviaikaan kun ei todellakaan paranna tilannetta kuin aamuisin. Viime viikolla yritin esitellä ensilumihiutaleita Totille huonolla menestyksellä. Pari kuvaa jäi sentään kameraan.

1287940549_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä ihmetellään märkiä lehtiä.

1287940661_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä puolestaan Tellu kököttää talon seinustalla turvassa ehkä kohta alkavalta tihkusateelta.

Tellu inhoaa vettä, paitsi saunassa löylykiululla läträtessä.

Totin arkitottis A -jatkokurssia on käyty nyt kaksi kertaa. Uutena asiana on opeteltu istuminen, seisominen ja maahan meno. Mitään em. en ole opettanut näyttelyiden takia aikaisemmin. Istumista Totti on kyllä tarjonnut ihan oma-aloitteisesti jo jonkin aikaa. Maahan meno oli ekalla viikolla hieman haasteellisempaa, mutta toisella kerralla ne kaksi aivosolua olivat päässeet yhteisymmärrykseen ja Totti suorastaan syöksyi maahan. Hienosti Totti jaksoi koko tunnin treenata uusia liikkeitä. Ihanaa kun on motivoitunut koira. Ahne pentu on iloinen asia. Tällä viikolla treenataan sivulle tuloa ja tietenkin edestä päin.

Viikon ihanin asia oli kun laitoimme olkkariin valkoisen pörrömaton paikoilleen. Totin pitäisi olla jo 95%:sti sisäsiisti. Ja oi rakkaat lukijat, älkää huolestuko. Myös valkoinen matto jää aidan toiselle puolelle koirien ollessa keskenään. Viime kerran valokuva ei kertonut koko totuutta. Koirat ovat aika tarkasti rajattu aidoilla olohuone-keittiö-erkkeri-akselille eikä niiden ulottuvilla ole mitään erityistä mitä pääsisivät tuhoamaan omaksi harmiksi. Kaiken muun saa kyllä rahalla korjattua Päättämätön.

1287941682_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Totti ihastui pehmeään mattoon niin kovasti, että makoili siinä koko viikonlopun.

1287942682_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Istu!

1287941972_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tellu raukeana.

Ei ole todellista! Kesken tämän kirjoituksen Tellu laattaa keskelle samanmoista pörrömattoa, joka on toisessa huoneessa, käsittämättömän pahanhajuisen kasan sitä itseä. Ilmeisesti on neiti taas metsälenkillä ahminut kasan kauriin kakkaa. Ja siinä siivotessa meinasi meikäläiseltäkin tulla oksu poksu. Eli kaikki em. hehkutus ihanasta valkoisesta matosta voitte unohtaa. Yritetään säästää olohuoneen mattoa vielä tovi ja rullattiin se kiltisti odottamaan hetkeä seuraavaa Otsan rypistys.