Viime viikonloppuna Kalliolehdon karavaani suuntasi näyttelymatkalle Keuruulle. Edes tuomarivaihdos tai ennustetut kovat pakkaset eivät pysäyttäneet meitä, eikä kyllä ketään muutakaan parsonistia. Kaikki 23 ilmoittautunutta olivat paikalla. Pakkasta oli aamulla Jyväskylässä -31 ja paikan päällä meitä odotti aika tiiviinoloinen näyttelypaikka. Kehiä oli tungettu juhlasaliin neljä kappaletta ja ne olivat päällystetty liukkailla pahveilla, jotka kupruilivat ikävästi. Kehäsihteeri kertoikin, että aika monella koiralla oli vaikeuksia alustan kanssa.

Uroksia oli 12 kpl, joista neljä Totin kehässä avoimessa luokassa.  Jouduin kostuttelemaan Totin takajalkoja syljellä kesken kehää, että sai aseteltua ne edes jonkinmoiseen asentoon. Kehäravi olikin varsin koomista katsottavaa meidän pyöriessä pientä kehää ”seurakunnan runopiirin keskellä” .

Tuomari Pirjo Aaltonen tykkäsi Totista. Luokkavoiton sekä Paras uros -kehän voiton jälkeen Totti kruunattiin lopuksi rotunsa parhaaksi. Toista sertiähän näyttelystä lähdettiin hakemaan ja se otettiin ilolla vastaan.

Tuomarin arvostelu: Ääriviivoiltaan ja mittasuhteiltaan tyypillinen selvän sukupuolileiman omaava uros. Yhdensuuntaiset päänlinjat. Hyvät korvat. Sopivasti kulmautuneet raajat. Hyvä karvapeite. Hyvät sivuliikkeet. Hieman kapeat etu- ja takaliikkeet.

Kauaa ei ollut aikaa juhlia Totin sertiä kun näyttämölle piti hakea Tellu, joka debytoi näyttelyissä. Jotta Tellu pääsisi toivottavasti jo ensi kesän aikana mejän voi-luokkaan tulee sillä olla näyttelystä vähintään laatuarvostelu T ja valioitumiseen tarvitaan vähintään H. Tässä siis asetettu tavoite Tellulle.

Kotona oli treenattu seisottamista ja ravia. Pöytätreeni jäi hieman vähälle. Onnea matkassa oli sen verran, että alkuperäisellä tuomarilla on ollut tapana arvostella koirat pöydällä, mutta Aaltonen antoi asetella lattialle. Hiki nousi otsalle siinä vaiheessa kun tuomari alkoi tunnustella Tellua ja kädet lähestyivät päätä. Tellu murahti hieman ja tuomari ihmetteli käytöstä. Viime lääkärireissulla Tellun mitta tuli totaalisesti täyteen kun korvia tongittiin urakalla. Selitin tämän tuomarille ja se oli hänelle ok. Varmisti kuitenkin voisiko hän katsoa silti hampaat. Avuliaasti näytin ne hänelle, jonka jälkeen hänkin uskalsi työntää sormensa suuhun .

Joku toinen tuomari olisi voinut jopa antaa hylätyn tai evan moisesta käytöksestä, mutta kiltti tuomari antoikin Tellulle laatuarvosteluksi Erittäin Hyvän!  Kiitos ja kumarrus. Tellun näyttelyura oli lyhyt ja ytimekäs :)

Tuomarin arvostelu: MIttasuhteiltaan tyypillinen, ryhdikäs, spannattavissa oleva narttu. Hyvät päälinjat, mutta kevyt kuono-osa. Sopivasti kulmaantunut. Ei parhaassa karvassa, pilkutus tulee läpi. Hyvä häntä. Liikkuu hyvällä askeleella. Hieman kapeat etuliikkeet. Hieman epävarmasti esiintyvä.

Hymyssäsuin jäimme vielä "nauttimaan" näyttelypaikan ankeasta saunamaisesta miljööstä odottaen ryhmäkehien alkua. Ryp-tuomaria kiinnosti enemmän itsensä aikaisemmin arvostelemat rodut. Puhti oli meiltäkin poissa ja kiitokseksi saimme vain lämmintä kättä.

Reisun tavoitteet täyttyivät kirkkaasti molempien koirien osalta. Totti jää odottamaan kahden vuoden ikää ennen seuraavia näytelmiä ja Tellu keskittyy agilityyn. Heti lumien sulattua päästään taas mejäilemään .