Totti kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia. Vartalonhallinta on jo aivan toisenlaista kuin kuukausi sitten. Nyt mennään todella lujaa ja takajalatkin pysyvät mukana. Loikat ovat kasvaneet hirmuisiksi. Partaa löytyy jo ihan mukavasti. Killien kokoa on muutamat jo jonkin aikaa äimistelleet. Ties minkälaiset kirkonkellot herralle vielä kasvaa.

Viime viikkojen aikana on kuulo- ja hajuiastissa tapahtunut kehitystä. Mahtaa olla pienelle pojalle suuri ihmetys kun ympärille onkin herännyt ihan uusi maailma hajujen puolesta. Parhaiten sen huomaa iltapisulla kun on jo pimeää niin nokka käy ja murahtelu kuuluu vaikka mitään ei näy.

Mutta se asia mistä nopeasti poikakoirat erottaa tyttökoirista on tietenkin pisuasento. Tellu, tuo Totin esikuva onkin opettanut pojan nätisti pissaamaan syväkyykyssä asennossa. Aina silloin tällöin Tellu kuitenkin merkkailee toinen jalka ylhäällä. Kerrottakoon, että pentuna Tellu tasapainoili pissatessa kahdella etujalalla kuin Tuuli Matinsalo konsanaan:

Ei löytynyt kuvaa Tellun tasapainoiluista kuin aivan alkutaipaleelta kasvattajan luota, jolloin takajalat olivat vielä maassa. Kuva:Anne Lind

Eilen Totti seurasi hyvin tarkkaan Tellun puuhia. Se odotti vuoroaan, nuuhki juuri samasta paikasta mätästä kuin Tellu ja nosti reteästi koipea. Pisaraakaan ei kyllä tainnut ulos tulla, mutta kuivaharjoittelu on kaiken a ja o. Myöhemmin päivällä Totti teki saman tempun lorautuksen kera. Ja vielä tänään aamulla komeasti tammen runkoa vasten. Todistettavasti meillä on siis poikakoira! Vielä kun tuo haukunta muuttuisi ajoittaisesta kolmiviivaisesta g:stä hieman pehmeämmäksi...

Siskolta saatu rallikaara.